Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran tarkoituksena on edistää suomalaista monitieteellistä kaupunkitutkimusta, toimia tutkijoiden yhdyssiteenä ja lisätä tietoa kaupunkitutkimuksen merkityksestä. Seura myös osallistuu kaupunkitutkijoiden kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi seura haluaa herättää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kaupunki- ja aluepolitiikasta, kaupunkien kehityksestä, ja urbaanista kulttuurista. Seura järjestää tutkijatapaamisia, konferensseja ja keskustelutilaisuuksia. Keskeinen keskustelun foorumi ovat vuosittain järjestettävät Kaupunkitutkimuksen päivät.

Det finländska föreningen för stadsforskning vill befrämja multidisciplinär urban forskning i Finland, utgöra en förenande länk mellan forskare och öka medvetandet om stadsforskningens betydelse. Sällskapet deltar i stadsforskarnas internationella samarbete. Ytterligare vill föreningen bidra till en bredare, samhällelig diskussion om stads- och regionalpolitik, urban utveckling och kultur. Föreningen anordnar forskarmöten, konferenser och diskussionstillfällen. Ett centralt diskussionsforum är de årligen återkommande Stadsforskningsdagarna.

The principal aim of the Finnish Society for Urban Studies is to promote interdisciplinary urban research, function as an academic forum for scholars, increase appreciation of urban studies, and actively co-operate internationally in the field. In addition the Society wishes to generate wider discussions on urban and regional policies, on the development of cities, and on urban culture in Finland. The Society organizes symposia, conferences and public discussions, the most important of which is Kaupunkitutkimuksen päivät (Issues of Urban Research Today) organised yearly.

Anja Kervanto Nevanlinna

Historian aikakerrostumia: makasiiniraunio

 

Kuukauden kaupunkitutkimuskolumnissa on luettavissa SKTS:n hallituksen jäsen Tanja Vahtikarin kirjoittama raportti Tampereella pidetyistä vuoden 2015 Kaupunkitutkimuksen päivistä. 


Liittyminen Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran jäseneksi kannattaa! Seura tarjoaa jäsenilleen monitieteisen foorumin keskustella kaupunkiin liittyvästä tutkimuksesta sekä mm. alennetun osallistumismaksun jokavuotisille Kaupunkitutkimuksen päiville.


Oletko jo maksanut vuoden 2015 jäsenmaksusi? Jos et, nyt on hyvä hetki!



Tavaramakasiinien tuhosta selvinnyt katkelma herättää yhä intohimoja. Jotkut näkevät siinä vain arvottoman ja käyttökelvottoman tiiliröykkiön ja pitävät sen purkamista ainoana järkevänä toimenpiteenä. Toisille kuten professori Riitta Nikulalle (HS 24.7.) jäänteet ovat muistomerkki, jolla on historiallista ja esteettistä arvoa. Kaupunki valmistelee projektia, joka vaikuttaa myös raunioiden tulevaisuuteen.

Makasiiniraunion säilyttäminen on tärkeää. Punatiilinen rakennuskatkelma kertoo Töölön tavara-asemasta ja sen suuresta roolista Helsingin teollisessa historiassa. Raunio tuo näkyväksi alueen aikakerrostumia. Monille meistä se on vielä enemmän: ei vain muistomerkki spontaanisti syntyneen kaupunkikulttuurin tuhoamisesta, kuten Jussi Salmi arvioi (HS 26.7.), vaan dokumentti alueen muutoksen historiallisesta prosessista ja kansalaistoiminnasta yhteisen kaupunkiympäristömme hyväksi.

Monissa Euroopan kaupungeissa kansalaisten aktiivinen toiminta on estänyt heille merkityksellisten rakennusten hävittämisen. Berliinissä Keisari Wilhelmin muistokirkon raunio, joka jäi jäljelle liittoutuneiden toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, säilytettiin kaupunkilaisten vahvan tahdon mukaisesti. Siitä tuli vakuuttava muistomerkki sodan kauhuja vastaan ja rauhan puolesta.

Makasiiniraunio vahvistaa kuvaa Suomesta modernina eurooppalaisena kansalaisyhteiskuntana, joka ei unohda historiaansa vaan arvostaa sitä osana tulevaisuuden rakentamista.

4.11.2015

Anja Kervanto Nevanlinna

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-sivuilla heinäkuussa 2015.


Makasiinit

Makasiiniraunio kesäkuussa 2007. Nykytaiteen museo Kiasma. Wikimedia.

Muistokirkko

Keisari Wilhelmin muistokirkko Berliinissä 2014, Wikimedia.