Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran tarkoituksena on edistää suomalaista monitieteellistä kaupunkitutkimusta, toimia tutkijoiden yhdyssiteenä ja lisätä tietoa kaupunkitutkimuksen merkityksestä. Seura myös osallistuu kaupunkitutkijoiden kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi seura haluaa herättää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kaupunki- ja aluepolitiikasta, kaupunkien kehityksestä, ja urbaanista kulttuurista. Seura järjestää tutkijatapaamisia, konferensseja ja keskustelutilaisuuksia. Keskeinen keskustelun foorumi ovat vuosittain järjestettävät Kaupunkitutkimuksen päivät.

Det finländska föreningen för stadsforskning vill befrämja multidisciplinär urban forskning i Finland, utgöra en förenande länk mellan forskare och öka medvetandet om stadsforskningens betydelse. Sällskapet deltar i stadsforskarnas internationella samarbete. Ytterligare vill föreningen bidra till en bredare, samhällelig diskussion om stads- och regionalpolitik, urban utveckling och kultur. Föreningen anordnar forskarmöten, konferenser och diskussionstillfällen. Ett centralt diskussionsforum är de årligen återkommande Stadsforskningsdagarna.

The principal aim of the Finnish Society for Urban Studies is to promote interdisciplinary urban research, function as an academic forum for scholars, increase appreciation of urban studies, and actively co-operate internationally in the field. In addition the Society wishes to generate wider discussions on urban and regional policies, on the development of cities, and on urban culture in Finland. The Society organizes symposia, conferences and public discussions, the most important of which is Kaupunkitutkimuksen päivät (Issues of Urban Research Today) organised yearly.

Anja Kervanto Nevanlinna

Guggenheim-päättäjät: teidän jälkeenne vedenpaisumus?

 

Kuukauden kaupunkitutkimuskolumnissa on luettavissa tohtorikoulutettava Terhi Eskon kirjoittama kolumni Helsingin Sanomissa vuosina 1995–2013 käydystä segregaatiokeskustelusta. 


Liittyminen Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran jäseneksi kannattaa! Seura tarjoaa jäsenilleen monitieteisen foorumin keskustella kaupunkiin liittyvästä tutkimuksesta sekä mm. alennetun osallistumismaksun jokavuotisille Kaupunkitutkimuksen päiville.


Oletko jo maksanut vuoden 2016 jäsenmaksusi? Jos et, nyt on hyvä hetki!

Guggenheim-hanke on kääritty uuteen kuoreen myytäväksi Helsingin päättäjille, vaikka sen lähtökohdat ovat säilyneet epärealistisina.

Vauras yhdysvaltalainen museosäätiö ja sen paikalliset tukijoukot haluavat helsinkiläisten maksavan pääosan rakennushankkeesta, sitoutuvan vuosiksi sen toimintakuluihin ja antavan arvotontin ilmaiseksi. Useista keskeytyneistä kansainvälisistä hankkeistaan tunnettu museoyritys on pelaavinaan markkinatalouden ehdoilla myydessään brändiään, mutta vain jos muut osapuolet kantavat kaikki riskit.

Suunniteltu suuri ja julkisivuiltaan varastomaista arkkitehtuuria edustava rakennus, joka on irrallaan ympäröivien kortteleiden hienojakoisesta kaupunkirakenteesta, ei ole mahdollinen empirekeskustan tuntumassa ilman että Helsingin ikoninen näkymä vaarantuu. Meidän pitää varjella pääkaupunkimme keskeisen miljöön arvoja ja merkityksiä.

Kaupungin virkamiehiltä oli vastuutonta varata hankkeelle tontti tulva-alueelta, jolle rakentaminen on tavanomaista teknisesti vaativampaa ja merkittävästi kalliimpaa. Eteläsatamassa merenpinnan nousu puolellatoista metrillä, niin kuin tapahtui tammikuussa 2005, aiheuttaa suuria ongelmia. Jos ilmaston lämpeneminen otetaan lähtökohdaksi, paikka on mahdoton taidemuseon uudisrakentamiseen.

Rakennuskustannusten arviointi mahdollisimman alhaisiksi, vaikka epärealistisesti, auttaa hankkeen lobbaajia saamaan Kaupunginvaltuustolta rakentamispäätöksen. Kun hanke on käynnistynyt, lobbaajat voivat perustella lisärahoitustarvetta teknisesti vaikeilla olosuhteilla, kuten muistamme lukuisista viime vuosikymmenten rakennushankkeista, mm. Oopperatalosta, Tasavallan Presidentin virka-asunnosta ja Musiikkitalosta.

Apulaiskaupunginjohtajan toistuva hehkutus Guggenheim-säätiön hyvästä tahdosta ja tulevaisuuden ”kaavailuista” ilman näkökulmia hankkeen haitoista tai vahingollisista seurauksista herättää yleisemmän kysymyksen johtavien virkamiesten kiinnostuksesta tehdä tosiasioihin perustuvia analyyttisiä arvioita valmisteltavista asioista.

Guggenheim-lobbaajien piittaamattomuus Helsingin kaupunkikuvan merkityksistä, taloudellisista sitoumuksista ja tulva-alueella sijaitsevan tontin rakentamisriskeistä kertoo heidän asenteestaan, jonka mukaan ei tarvitse ajatella tätä päivää pitemmälle, tuleviin vuosikymmeniin. ”Teidän jälkeenne vedenpaisumus?”

Kaupunginvaltuutetuilla on toivottavasti pitempi perspektiivi lopettaa hanke tähän.

29.11.2016

Anja Kervanto Nevanlinna